Rohkeasti maailmalle – Amsterdam

Terveiset Amsterdamista. Lähdin pitkästä aikaa katsomaan vanhoja kotipaikkoja. Olin opiskelemassa Amsterdamissa Gerrit Rietveld Academiessa syksyllä ja talvella 1992–1993.

Tie vei Amsterdamiin

Olin aloittanut tekstiilisuunnittelijan opinnot Taideteollisessa korkeakoulussa vuonna 1989. Suomi liittyi EU, ja vuonna 1992 avautuivat ensimmäiset Erasmus-vaihto-opiskelijahaun paikat. Innokkaana nuorena miehenä halusin lähteä maailmalle heti ensimmäisten joukossa ja päätin tietenkin hakea.

Gerrit Rietveld Academia
Tutustuin eri vaihtokoulujen materiaaleihin, ja Amsterdam vei voiton. Rietveld Academiessa, joka oli silloin ja on edelleen yksi Alankomaiden arvostetuimmista design- ja taidekouluista, jokin kiehtoi ja erottui joukosta. Koulun suunnittelu- ja opetusfilosofia tuntui heti omalta. Niissä yhdistyi samaan aikaan jotain perinteistä, modernia ja kokeilevaa. 

Tärkeintä oli prosessi

Tekemisen ytimessä oli suunnitteluprosessin ymmärtäminen, sen avaaminen ja analysointi. Tärkeintä ei aina ollutkaan pelkkä lopputulos, vaan ennen kaikkea se, miten sinne oli päästy. Tämä opetti tuntemaan itsensä paremmin ja sanoittamaan omat ajatuksensa muille ymmärrettävästi.

Tyhjän päälle

Suomessa oltiin totuttu siihen, että muualta tuleville vaihto-oppilaille oli järjestetty asunnot ja muut oleskelun kannalta tarvittavat asiat. Olin toki laittanut verkkoja vesille asunnon löytämiseksi jo kesän aikana, mutta lähdin matkaan reppu selässä ilman varmaa tietoa siitä, missä asuisin.

Kun menin ensimmäisenä aamuna koululle, kuulin, ettei heillä ollutkaan asuntoja järjestettynä. Siinä jalat tutisivat hetken, mutta ei muuta kuin toimeen. Menimme saksalaisen, vastaavassa tilanteessa olevan vaihto-oppilaan kanssa yhdessä asumaan viikoksi edulliseen hotelliin lähelle rautatieasemaa. Yksin se olisi ollut aika ankeaa. Seuraavan viikon nukuin toisten vaihto-oppilaiden olohuoneen lattialla Pohjois-Amsterdamissa.

Koti keskellä Jordaania

Sitten tapahtui jotain ihmeellistä. Verkkoihin oli tarttunut upea saalis. Sain kuin sainkin oman asunnon Rozengrachtilta, keskeltä silloin jo trendikästä Jordaania. Se oli todellinen lottopotti. Minulla oli kapeassa vanhassa talossa kokonainen kerros vain itselleni, mikä tuntui aivan käsittämättömältä. Muut suomalaiset vaihtoon tulleet olivat myös ihmeissään siitä, miten niin hyvä tuuri osuikaan kohdalle.

Kyllä kaikki järjestyy

Mutta oliko se kuitenkaan pelkkää tuuria vai määrätietoisen työn tulosta? Tämän kokemuksen myötä opin luottamaan siihen, että kun tekee töitä asioiden eteen, ne kyllä järjestyvät ja elämä kantaa, vaikka se ei aina siltä tuntuisikaan. Opin heittäytymään, vaikka hieman pelottaisi ilman varmaa tietoa siitä, mitä tulee tapahtumaan.

Ole rohkea, usko itseesi ja tee töitä. Tartu tilaisuuteen ja hyppää vaikka silmät kiinni. Elämä kantaa.

Paluu kotikonnuille

Aika ajoin pitää päästä katsomaan vanhoja kotikontuja ja ajelemaan pyörällä ristiin rastiin Amsterdamin katuja ja grachteja eli kanavia. Kun kulmat ovat tuttuja, on helppo suunnistaa paikasta toiseen ilman turhan tarkkoja suunnitelmia. Kuin olisi kotona. Se tunne on upea ja saa liikuttumaan. Monet vanhat muistot palaavat mieleen, ja alkaa miettiä tehtyjen päätösten seurauksia ja vaikutuksia. Onneksi se innokas nuori mies oli tarpeeksi rohkea ja lähti matkaan epävarmuuksista huolimatta.

Cafe de Jaren

Kun opiskelin Amsterdamissa syksyllä 1992, uusinta uutta oli upea Café de Jaren. Tämä selkeälinjainen, designhenkinen ja moderni, opiskelijoiden suosima kahvilaravintola oli kuumin kohtaamispaikka aivan kaupungin ytimessä. Sitä se on vieläkin. Kesällä upea terassi avautuu suoraan Amsteljoelle.

Levähdyshetki Vondelparkissa

Lähellä keskustaa sijaitseva Vondelpark on täydellinen retkikohde varsinkin hyvällä säällä. Siellä täällä on rauhallisia lampia, joiden rannalla on mukava ottaa nokoset. Keskellä puistoa on myös idyllinen tankkauskeidas Melkhuis, jossa tulin käyneeksi vasta nyt ensimmäistä kertaa. Kaupunki tarjoaa yllätyksiä kerta toisensa jälkeen.

Pyöräretki etelän ihmeisiin

Amsterdamin keskusta on pysynyt lähes ennallaan jo vuosisatojen ajan. Siellä täällä on toki uusiakin taloja, mutta nekin on rakennettu vanhan mallin mukaan naapuritaloja kunnioittaen. Todellinen arkkitehtuurin leikkikenttä löytyy kaupungin eteläosasta, missä voi törmätä pieniin ihmeisiin ja kummallisuuksiin. Mielenkiintoista, monimuotoista ja kokeilevaa. Tässä yhdistyvät alankomaalaisen suunnittelun peruspiirteet: kokeilunhalu ja ennakkoluulottomuus.

Pohjoisen kulttuurikeskukset

Seuraavaksi suuntasin pyöräretkeni kohti pohjoista, jonne pääsee helposti lautalla suoraan rautatieaseman takaa. Uusi elokuvamuseo Eye on ehdoton vierailukohde ja samalla upealla terassilla varustettu lounaspaikka. Kaupungin pohjoisosan teollisuusalueita on kehitetty voimakkaasti viime vuosina, ja alueelta löytyy monia mielenkiintoisia kulttuurikohteita moneen makuun. Yksi niistä on NDSM, joka on täynnä näyttelyitä ja ravintoloita.

Kiitos Amsterdam jälleen kerran!