Tommi Korpela – Rento erottuja
Näyttelijä – Taiteilija – Perhokalastaja
Tommi Korpela on koko kansan rakastama suomalaisen miehen tunteiden tulkki, joka haluaa erottua massasta. Monipuolisuus teki Tommista Suomen tunnetuimman miesnäyttelijän.
Tommi hallitsee niin teatterinäyttämön, leffakankaan kuin TV-ruudunkin. Hän on ollut mukana suomalaisten arjessa jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan.
Stadin kundi
Tommi syntyi helsinkiläisperheeseen vuonna 1968, ja aloitti koulutaipaleensa Tehtaankadun ala-asteella Eirassa. Yläasteen ja lukion hän kävi Ressussa, joka ei vielä tuolloin ollut nykyisenlainen eliittikoulu. Sittemmin Tommi on asettunut Punavuoren kautta Etu-Töölöön. Aito etelästadilainen siis.
Armeijan jälkeen 19-vuotias Tommi haki ja pääsi Lahden kansanopiston näyttämätyön linjalle. Kun Tommi pääsi salaa ystävän siivellä seuraamaan Jouko Turkan aikaisen Teatterikorkeakoulun harjoituksia ja näytelmiä, ei paluuta enää ollut. Todellinen kipinä näyttelemiseen oli iskenyt ja tulevaisuudensuunnitelmat olivat selvät.
Vuonna 1991 alkoivat opinnot Kari Heiskasen ja Kari Väänäsen luotsaamassa Teatterikoulussa. Samana vuonna Antti Raivio perusti Q-teatterin, jonne Tommi pääsi sisään jo heti opintojen alkaessa. Loppu onkin suomalaista näyttelijätyön historiaa.
Kaiken takana on tunne
Näyttelijän työ ei ollut Tommille lapsesta lähtien ajatuksissa ollut selkeä unelma. Yksi tapahtuma on kuitenkin jäänyt mieleen. Sen merkitys taisi olla isompi kuin mitä pikkupoika silloin ymmärsikään.
- Muistan Tehtaankadun ala-asteen opettajani Anja Kaikkosen ja hänen kannustuksensa. Olin kirjoittanut 8-vuotiaana runon nimeltä Tähti, jossa oli mukana Tauno Palo. Anja huomasi jonkinlaisen lahjakkuuteni kirjoittamiseen ja tuki toistuvasti nuoren pojan luovuutta. Hänellä oli varmasti iso merkitys itsetuntoni ja innostukseni suhteen tälle alalle.
- Olen ollut aina lumoutunut teatterista ja elokuvasta. Ne ovat hienoja taidemuotoja. Niissä on onnistuessaan jotain maagista ja hämmentävää, jotain elämää suurempaa. Elokuvissa ja teatterin lavalla luodaan parhaimmillaan elämyksiä, joita ei unohda koskaan. Koin vahvaa eläytymistä tarinoihin ja erilaisiin tunteisiin. Sitähän tämä työ on. Taiteen merkitys minulle on todella suuri.
Kaikki alkoi teatterista
Tommi aloitti uransa Q-teatterin näyttämöllä 1991 opiskellessaan samalla Teatterikoulussa.
- Koin, että sain käydä kahta koulua samanaikaisesti. Antti Raivion ohjaamiin teoksiin kuului olennaisesti koulutuksellisia osuuksia, jotka pitivät sisällään paljon näyttelijäntyön harjoitteita. Osaamiseni perusta on edelleen niissä Antin opeissa. Suuri kiitos siitä.
- Q:sta tuli kotiteatterini. Me olemme kaikki freelancereita. Yksi Q:n vahvuuksista on ollut ja on edelleen vapaus. Jos sama porukka on koko ajan kimpassa vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, niin se mätänee. Sopiva kierto ja vaihtelu tekevät hyvää jaksamiselle ja luovuudelle, myös minun kohdallani. Q-teatterin todellisen merkityksen ymmärtää vasta sitten, kun pitää välillä taukoa tai käy vierailulla muualla.
- Jani Volasen vahva mukaan tulo Q-teatterin toimintaan 2000-luvun taitteessa käänsi kurssia enemmän kohti näyttelijälähtöistä tekemistä. Myös näyttelijä sai tuoda omaa maailmaansa mukaan teokseen, ei pelkästään ohjaaja. Tämä hyvällä tavalla yhtä aikaa vapautti ja kasvatti vastuuta.
Ratkaisevat käännekohdat
- Yksi merkittävimmistä teatteritöistä urallani on vuonna 2006 ensi-iltansa saanut Hitlerin kellonsoittaja. Siinä koin ensimmäistä kertaa saaneeni vaikuttaa merkittävästi roolihenkilöni syntyyn. Legendaarinen Kalle Holmberg esitti toista pääroolia.
- Sain roolistani oikein hyvät arviot, niin kuin koko produktiokin. Se toi paljon itsevarmuutta ja rohkeutta näyttelijäntyöhöni.
Miehen työ
Vuonna 2007 Tommi esitti Aleksi Salmenperän ohjaamassa elokuvassa Miehen työ ahtaalle ajettua Juhaa, joka sai potkut työstään betonitehtaalla. Juha alkoi lopulta myydä itseään varttuneemmille naisille. Elokuva sai aikoinaan 11 Jussi-ehdokkuutta. Tommi sai miespääroolistaan ensimmäisen Jussi-palkintonsa.
Miehen työ elokuvanäyttelijänä oli alkanut. Yhteistyö Aleksi Salmenperän kanssa on jatkunut pitkään mm. Häiriötekijän, Tyhjiön ja Kuplan merkeissä.
Suomen tunnetuin miesnäyttelijä
Tommi on ollut esillä työnsä ja osaamisensa kautta jo kolmen vuosikymmenen ajan Q-teatterin ja Studio Julmahuvin kautta TV-katsojien suursuosikiksi nousseeseen M/S Romanticiin. Tommi on vieraillut Espoon teatterissa, Kansallisteatterissa, Ryhmäteatterissa ja Takomossa. Elokuva- ja TV-rooleja on lukuisia.
Erilaisia rooleja on ollut matkan varrella draamasta komediaan. Kapea-alaisuudesta tai paikalleen jämähtämisestä tätä miestä ei voi ainakaan syyttää. Monipuolisuus on Tommille tärkeää oman ammattiosaamisen kehittymisen kannalta.
Työ tekee mestarin
- Mitä laajemmin ammattiaan pääsee harjoittamaan sitä parempi. Teatteri, kameratyö ja kirjoittaminen ruokkivat toisiaan. Mielestäni pitäisi pyrkiä tekemään myös sitä missä kokee olevansa heikoilla.
- Elokuva-ala on näyttelijöille monella tapaa epäreilu. Vain onnistumiset poikivat uusia töitä. Ala on pieni ja montaa mahdollisuutta ei saa.
- Kameranäyttelemistä taas oppii vain tekemällä. Kameraan pitää ensinnäkin tottua ja sitä pitää oppia ymmärtämään, ja sitä kautta nauttimaan sen edessä olemista. Menee valtavasti aikaa ja energiaa tällaisten näyttelijäntyön kannalta toissijaisten asioiden omaksumineen.
Intohimoinen ryhmätyöläinen
- Työni on minulle todella tärkeää. Rakastan sitä mitä teen ja saan siitä ihan valtavasti. Satunnaiset pienet hetket kesken esityksen jäävät vahvoina mieleen. Yksi tämän alan upeinta antia on saada tehdä työtä yhdessä muiden kanssa.
- Nykyään voin olla jo hieman valikoiva töiden suhteen. Koen entistä enemmän, että on koko ryhmän kannalta elintärkeää, että olen sitoutunut ja vilpitön produktion suhteen.
- Sekä teatterissa että leffassa ryhmän hyvä dynamiikka on onnistumisen kannalta todella tärkeää. Paineisissa tuotannoissa ei ole varaa, eikä aikaa sooloiluun tai kiukutteluun. Ne tyypit laitetaan nykyään takavasemmalle aika nopeasti. Monet elokuva-alan tekijöistä toimivat freelancereina eli käytännössä yrittäjinä. Suhteista kannattaa pitää hyvää huolta, jos haluaa saada töitä myös jatkossa.
Uusi innostaa
- Uudet innostuneet tekijät, jotka lähestyvät taiteen tekemistä omasta persoonallisesta kulmastaan, ovat parasta mitä työssään voi kohdata. Ei ole todellakaan varaa sammaloitua tai tuudittautua omaan etevyyteensä. Silloin on jo tipahtanut auttamatta kelkasta.
- Myös oma pelko pysähtymisestä vie eteenpäin. Pitäisi olla uskallusta hypätä uusiin tilanteisiin ja ymmärtää ottaa vastaan kaikki oppi muilta. Haasteet sytyttävät hyvän näyttelijän. Vain niin pystyy pitämään itsensä henkisesti hyvässä työkunnossa. Täytyy yrittää pitää itsestään hyvää huolta myös fyysisesti, jotta keho pysyisi kunnossa toivottavasti vielä pitkään.
Rauhaa rakastava mies
- Olen suurikokoinen. Olen ollut aina arka, rauhallinen ja hidastempoinen. Pitää olla kiltti. Aikoinaan koin, että nämä piirteet olivat heikkouksiani ja niihin tottakai tartuttiin armotta muiden toimesta. Mutta nyt voin ylpeänä pitää niitä vahvuuksinani.
- Haluan antaa muille tilaa ja rauhaa. Ammatillinen suvaitsevaisuus on minulle tärkeää.
Luota itseesi
- Pitää luottaa siihen, että oma persoona riittää, sillä mitään muuta sinulla ei ole. Vain se voi tehdä työstä ja roolista ainutlaatuisen, vaikka kuinka vääntäisit naamaa ja hyppisit seinille. Pitkä kokemus on tuonut myös rentoutta ja toivottavasti se näkyy.
- Olin nuorena tarkkailija, reunalla olija. Tykkäsin kerätä huomioita muista. Kai se on ollut aika tervehenkinen lähestymistapa tähän työhön.
Ammattina vaatteiden vaihto
Teatterinäyttelijän työ pitää sisällään paljon vaatteiden vaihtoa. Joskus se on kuin urheilusuoritus, jossa vaaditaan muutaman sekunnin tarkkuutta. Pienikin virhe saattaa aiheuttaa myöhästymisen seuraavasta kohtauksesta.
- Yksi kollega sanoi, kun häneltä kysyttiin, että mitä on päällimmäisenä jäänyt urasta mieleen: ”Yhtä helvetin vaatteiden vaihtoa koko homma”.
Vaate vaikuttaa
- Monesti juuri päällä oleva vaate on ratkaissut roolin tekemisen. Dostojevskin Riivaajissa painavan takin avulla sain roolihenkilöstä ja sen maailmasta kiinni. Takin raskaus oli konkreettinen tunne, joka avasi ajatukset.
- Vaate ja pukeutuminen eivät ole mielestäni turhamaisuutta. Niiden avulla voi vaihtaa tunnelmaa päivän mittaan kuten näyttämöllä monta kertaa illassa.
Rento erottuja
Nuorempana Tommi meni pukeutumisessaan yhdenmukaisuuden virrassa. Silloin hän ei uskaltanut erottua joukosta.
- En oikein välitä enää muiden mielipiteistä. Kai siinäkin ikä on tuonut varmuutta, ja ei vaan jaksa oikeasti. Nyt saa ja voi erottua myös vaatteilla. Tyylini on toki edelleen aika rento.
Tommi tykkää käyttää villakankaisia vaatteita niiden mukavuuden ja joustavuuden takia. Ne lämmittävät, eikä tarvitse silittää. Arjessa on käytössä monesti pehmeät ja murretut luonnonläheiset värit. Kirkkaiden värien sijaan tummat värit, kuten tummanpunainen, ruskea ja tummanvihreä löytävät tiensä Tommin päälle.
Mukavuutta ja helppohoitoisuutta
- Iän myötä olen oppinut kiinnittämään huomiota entistä enemmän vaatteen mukavuuteen ja laatuun, ja miten vaatteita voi huoltaa. Olen oppinut, että kannattaa hankkia vaatteita, jotka kestävät käyttöä ja pesuja. Kertakäyttövaatteet ovat jääneet kaupan hyllylle jo kauan aikaa sitten.
- Myös juhlatilaisuuksiin puen päälle mukavat, mutta tyylikkäät vaatteet. Olisi outoa juhlia liian epämukavissa vaatteissa vain jonkun protokollan takia.
- Vaatteen pitää tuntua hyvältä ja oikealta niin työssä kuin vapaa-aikana. Päällä oleva vaate edustaa minua.
Suomalaista tyylikkyyttä
- Tutustuin FRENNin Anttiin ja Jarkkoon keväällä 2014, kun olin mallina Mannerheimin lastensuojeluliiton MLL:n hyväntekeväisyysmuotinäytöksessä Vanhalla Ylioppilastalolla Helsingissä. Olin lavalla Jorma Uotisen, Tomi Björckin, Antero Vartian, Jussi 69:n ja Mikael Jungnerin kanssa. FRENNin vaatteet tuntuivat omilta saman tien.
- FRENNissä on suomalaista tyylikkyyttä, yksinkertaisuutta ja jotain erottuvaa. Mutta ei liian erottuvaa kuitenkaan.
Laatua vastuullisesti
- Antin ja Jarkon vaatteiden laatu ja aidosti vastuullinen tekeminen ovat minut vakuuttaneet jo pitkän aikaa sitten. Voi olla ylpeä heidän teoistaan siinä missä monet vain puhuvat.
Kupla puhkeaa marraskuun 25. päivä
Tommin uusin elokuva saa ensi-iltansa marraskuussa. Aleksi Salmenperän ohjaus kuvattiin jo pari vuotta sitten, mutta koronan takia elokuva saa ensi-iltansa vasta tänä syksynä.
Kupla on draamakomedia, joka kertoo suomalaisesta perheestä pienellä paikkakunnalla. Perheen teinityttö kipuilee oman heräävän seksuaalisuutensa kanssa ja yrittää pelastaa vanhempiensa rakoilevan avioliiton. Pääosakaartiin kuluvat Tommin lisäksi Stella Leppikorpi ja Minna Haapkylä.
Kavereiden Kvartetti
Myös ensi vuoden puolella tapahtuu jotain kiinnostavaa. Yhdessä puolisonsa Elina Knihtilän, Pirjo Lonkan ja Hannu-Pekka Björkmanin kanssa on luvassa uusi näytelmä Q-teatteriin. Näytelmän ohjaa loistava Akse Pettersson. Teatterin nuoremmat näyttelijät nimittävät uutta teosta Q:n vanhusten ”Kvartetiksi”. Näytelmä ei kuitenkaan tule olemaan vanhan toisintoa vaan jotain aivan muuta tähän päivään. Kannattaa siis seurata Q-teatterin nettisivuja.
Tutustu Tommin päällä oleviin vaatteisiin -> frennhelsinki.com/collections/tommi-korpela-rento-erottuja
Kuvauspaikka: Q-teatteri
Milja Ahon lavastus Saara Turusen näytelmään Järjen hedelmät
Kuvat: Eeva Suutari
Grooming: Ia Luhtanen
Tyyli: Antti Laitinen
Vaatteet: FRENN
#frenn #frennhelsinki #frennman #tommikorpela #simplifyyourlife #onesustainablewardrobe